sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Aitoa ruokaa


Vuosi sitten luin saman henkilön, Mats-Eric Nilssonin  kirjan "Petos lautasella", joka käynnisti vallankumouksen. Kirja paljasti miten paljon lisäaineita elintarviketeollisuus käyttää ja mitä kaikkea myydään ruokana. Aitoa  ruokaa -väärentämättömän ruoan opas on jatkoa tälle kirjalle ja kertoo 150 elintarvikkeen kartoituksen.
Meitä on moneksi. Osa meistä on hyvin tarkkoja ja välttelee kaikki elintarvikkeet joissa on minkään sortin keinotekoisia aineita, osa on tietoinen että valmisruoat sisältävät tusinoittain E-koodeja ja täyteaineita mutta yhtään vähempää ei voisi kiinnostaa kun vaan hyvältä maistuu. On ihmisiä, ketkä oikeasti uskovat ja luottavat että jos tätä saa myydä elintarvikkeena, se ei voi olla terveydelle haitallista. On kaikenlaista ajattelutapaa myös näiden kaikkien välistä. Luomu-tuotteista ollaan tietoisempia ja terveellisempi ei ole enää niin itsestäänselvästi se vähärasvaisempi vaihtoehto.
Aikaa ja rahaa syytetään monesti huonoista ja helpoista valinnoista. Valmisruoat vain ovat niin helppo valinta. Mutta totuus sekin että tutkimuksen mukaan käytämme ruokaan vähemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin. Tämä pysähdytti sen vuoksi ajatukseni, että ajateltuani asiaa omalla kohdallani, voin todeta että olen tarkempi ruokani suhteen kuin koskaan aikaisemmin ja samalla voin käyttää ruokaani rahaa vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Olen pohtinut tätä asiaa ennenkin että jos ei ole varaa ostaa kunnollista ruokaa niin kannattaa ensisijaisesti syödä ehkä vähän vähemmän. Tämä tietysti voi herättää kauheasti ärsyynnystä...kirjoitin sen silti.
Makaroni on halpaa mutta tuntuu, etten mä säilyis makaronilla ja eineksillä edes hengissä.

Itse en ole tehnyt mitään suurta valintaa että en ostaisi enää koskaan mitään missä on säilöntäaineita tai väriaineita. Kaikki enemmän prosessoitu ruoka vaan on valintojen myötä jäänyt pois. Sinällän se, että en syö eläimiä enkä viljoja, jättää paljon kaikenlaista pois. Ne mitä on jäänyt jäljelle, olen tehnyt sitten valintoja parempaan. Maustetun jogurtin sijaan ostan aina turkkilaista jogurttia 10% rasvaa ja ei sokeria. Juuston valitsen isommasta liikkeestä jossa voin ottaa raakamaidosta tehtyä. Kotimaisia marjoja löytyy aina pakkasesta runsain mitoin ja muutoinkin valitsen mieluusti kesäisin ja aina kun mahdollista vihanneksia ja hedelmiä niin läheltä kuin niitä on saatavissa.
Jossain elämän vaiheessa mulla oli tapana juoda energiajuomia ja korvata niillä jopa aterioita. Toisinaan popsin liian monta ateriankorvikepatukkaa. Yksi korvasi kyllä aterian mutta nykyään ne eivät maistu. Niissä on jokseenkin tehdyn oloinen maku eikä voi ihmetellä kun tuoteselostetta lukee. Voin kuitata kerran kuussa jonkun ruuan nappaamalla autossa proteiinipatukan tuntematta siitä mitään huonoa omaa tuntoa. Sen lukuisat E-koodit eivät kaada minua.

"Kun Aftonbladetin Karin Ahlborg paljasti, että elintarvikkeemme sisältävät joukon lisäaineita  -esimerkiksi aromivahventeita, väriaineita ja säilöntäaineita, joita ei sallita koiranruoassa, Svenska Dagbladetin kuluttajatoimittaja Henri Ennart pyysi kommenttia  Ruotsin maatalousministeriön alaiselta Jordbuksverkeriltä. Sen ruoka-asiantuntija vastasi näin: "Ihminen voi vapaasti valita... Mutta eläimet eivät voi itse lukea tuoteselostetta, ja siinä on itseasiassa se ainut ero, jonka vuoksi säännöt eläinruoalle ovat niin toisenlaiset"

Näin. Ei tähän sitten lisättävää...

"Elovena täysjyvämuro 4 viljaa-pakkauksessa lukee isoin kirjaimin "100% täysjyvää". Tuoteseloste kertoo kuitenkin jotain aivan muuta; täysjyväkauhajauho 33%, täysjyväruisjauho 19%, täysjyvävehnäjauho 16%, täysjyvämaissijauho 10%, sokeri, mallassiirappi, riisijauho ja suola. Rehellinen pakkausteksti olisi 78% täysjyväviljajauhoa"

Meneekö pilkunviilaamiseksi? Juu, joku sanoisi niin mutta olin kyllä samaa mieltä siitäkin huolimatta. On aika harhaanjohtavaa vaikka ajatus on menossa samalle suunnalle. Viljojahan sieltä löytyi kuitenkin.

"Hehtaarille tavallista banaaniviljelmää käytetään noin 50kg torjunta-aineita"

No, nyt tiedän senkin ja tuntu aika ikävälle. Olisin voinut kyllä elää ilmankin tätä infoa. Argh.

Jäätelöistä lukemani info oli jo kaikkein masentavimmasta päästä... Joskin se toi jotenkin minut hyvälle tuulelle. En tiedä miksi. Ostan harvoin jäätelöä ja tämä oli jo jotenkin hysteerisen hauskaa luettavaa

" Edes silloin kun tuoteselosteessa lukee kermaa, ei voi luottaa siihen että kyse on todella kermasta. Käsite kermajäätelö tarkoittaa vain että tuotteessa on vähintään 8% maitorasvaa ja itse kerma voi olla voin, veden ja emulgointiaineen sekoitus. Tikkujäätelöt ovat vain pakastettua ja makeutettua kasvisrasvaa ja värjätty keinotekoisesti  ja joita erilaiset lisäaineet pitävät koossa, jotta ne pysyisivät litteän puutikun ympärillä"

"Valiojäätelön Wanhan ajan Vanilijatuutti sisältää kolmea emulogointiainetta ja kolmea sakeuttamisainetta. Mikä siinä on sitä wanhaa? Siinä on myös enemmän lisäaineita kuin saman yrityksen "uuden ajan" jäätelössä". 

Suomen jäätelöä saa lain mukaan nimittää
*  kermajäätelöksi, jos siinä on maitorasvaa vähintään 8%
*  maitojäätelöksi jos siinä on maitorasvaa vähintään 2,5%
*  kasvisrasvajäätelöksi, jos siinä käytetään rasvana kasvisrasvaa
*  tofujäätelöksi, kun siinä käytetään soijasta tehtyä tofua

Eikä siinä vielä kaikki.... tässä tulee HK:n lihapyörykät =D

Suomalainen broilerinliha ja -nahka, vesi, korppujauho (mm vehnäjauho, hiiva), soijaproteiini, suomalainen porsaanliha, suomalainen kamara, mausteet (mm sipuli, mustapippuri, korianteri, herneproteiini, perunajauho, suola (1,3%) happamuudensäätöaine E262, kaliumlaktaatti, glukoosi. Lihaa 40%. 
Jopa soijaproteiineja ja korppujauhoja enemmän kuin naudanlihaa! Eikö nyt kolahda pahasti suurilla lihansyöjillä kun lyö nyrkkiä pöytään että lihaa sen olla pitää eikä mitään soijaa!

"Mistä lohi saa punaisen värin lihaansa? Jos kyseessä on villilohi, väri on peräisin krilli-nimisestä äyriäislajista. Jos kala on viljelty, se on värjätty väriaineella. Alan tutkimukset ovat osoittaneet että mitä tummemman roosan väristä lohenliha on, sitä todennäköisemmin asiakas ostaa sitä. 
Väriaineita ei Suomessa tarvitse ilmoittaa, sitä vastoin on ilmoitettava mikäli kala on viljeltyä. Jos viljelty kala on punaista, sen väri on keinotekoista". 

Tuli nyt tietona tämäkin vaikken ole syönyt lohta. Poden siitä jopa jonkinasteista huonoa omaa tuntoa terveyteni puolesta etten ole koskaan pystynyt syömään kalaa. Eettisesti olen vastaavasti hyvällä omalla tunnolla =)

"Viljelty lohi voi myös paradoksaalisesti edistää liikakalastusta, koska sen ravinto koostuu pääasiassa kaloista, joita kalastetaan luonnosta. Yhden viljellyn kalakilon tuottamiseen tarvitaan noin kolme kiloa rehukalaa. Toisin ilmaistuna; norjalaisten viljelmien vuosituotanto on 700 000 tonnia lohta, ja pelkästään niiden ruokkimiseen tarvitaan 2,1 miljoonaa tonnia luonnon kalaa." 
 

Kirjassa on myös hauskasti kuvailtu, toisinaan selvennettykin jos mahdollista, mitä erinäiset mainoksissa ja pakkauksissa käytetyt sanat tarkoittavat käytännössä. Ei lisättyä sokeria, kotitekoinen, klassinen, lisäaineeton, mummon, perinteinen.... Mitä nämä kaikki sitten oikeastaan ovat. Myyviä sanoja =D Toimivat kyllä, eihän sitä voi kiistää. Mulle on yhä vaikeampi myydä mitään tämän kaiken kirjallisuuden jälkeen.

Tieto lisää tuskaa... Mutta ainakin tiedän mitä syön ja välillä voin jopa syödä jotain mitä ei kannattaisi syödä. Senkin mä tiedän.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti