sokerittomuus fiilistelyä

Sokerittomuutta on takana 12 päivää. Tai en voi puhua täydellisestä sokerittomuudesta. Hiilareita on tullut marjoista, pähkinöistä, pienistä määristä jogurttia ja raejuustoa. Tarkoitukseni ei ole ollut vetää mitään hiilarittomuutta, vaan syödä sopivasti vähän.
Ehdottomasti huomioitavaa on tää diabetes, joka aika lailla myös sanelee. Muutamia alhaisia mukana ja ne on kuitattu parilla lusikalla hunajaa. Kaikenkaikkiaan sokerien heilumista vähemmän. Mikä tässä on niinku ideana?? -On se että ihmisillä on erilaisia suhtautumisia makeaan. Alhainen verensokeri kehottaa syömään makeaa. Diabeetikolla kun sokeri laskee tavallista alemmas, tarve makeaan kasvaa suuremmaksi kuin terve ihminen saattaa kuvitellakaan... Siinä kohtaa olisi erittäin helppoa lusikoida vatsaansa kaksi paketillista jäätelöä taikka kilon pussi irtokarkkeja. Ei siksi että elimistö sitä määrää tarvitsisi vaan koska mieliteko kasvaa toisilla sellaiseksi.

Huolimatta siitä, onko diabetes taikka ei, on ihmisillä erilaisia suhtautumisia sokeriin. Itse kuulun niihin keitä makea miellyttää ja irtokarkkihylly herättää mielenkiinnon. Koen että jossain määrin aina taistelen vastaan. Kylläisenäkään en koe oloa, etteikö makea kuitenkin maistuisi.
Niin tai näin... Sokeri ei sinällään ole kuulunut elämääni pitkiin aikoihin. En makeuta mitään enkä käytä tuotteita joihin olisi voitu jemmata sokeria.
On ihmisiä ketkä eivät tunne sanaa "ällömakea" sillä mikään ei ole liian makeaa. MIKÄÄN ei ole liian makeaa eikä oikein mikään ole liikaa. Jos sinä voit syödä vain kaksi palaa kääretorttua koska se on niin makeaa, niin tiedätkös että joku toinen voi lapioida koko tortun kitusiinsa ja aloittaa seuraavaakin torttua. Hän ei siltikään ehkä ole edes pyöreä. Hän on ihan tavallinen ihminen kassajonossa. Salaattiakin kyydissä. 

"Toi on ihan kurjaa, eikö sitä sitten voi välillä syödä kohtuudella!?"
Voi syödä. Mutta se että syön välillä ruokkii minussa sitä että otappa toinen. Otappa kolmas. Hyvällä itsekurilla pääseekin pitkälle, mutta onkin päätettävä itse milloin haluaa taistella ja milloin ei. Aina ei jaksa taistella ja silloin toivoo että "Ei kiitos" riittää eikä tarvitse selitellä että miksi ei.
Makean tyrkyttämiseen olisi myös viehättävää joskus vastata että "Jos et lakkaa tyrkyttämästä niitä leivoksia niin minusta tulee sellainen vihreä Hulk joka tyhjentää ihan ton koko setin..."
Niin... Mut mulla on kyllä tää koko paska hallussa että sillai ei huolta.

Päästään siihen että mä siis jätin pois lähinnä vielä hedelmät. Ne kun ovat suurimmaksi osaksi niin hiton makeita. Ja ei...hedelmien sokeri ei ole yhtään sen fiksumpaa kuin mitä se valkoinen saisse siinä paketissa. Viikunat, taatelit, banaanit, mandariinit, omenat.... En halua tehdä mitään julistusta niiden vaarallisuudesta, vaan totean vain että halusin jättää ne pois paremman olon ja terveyden tähden.

Mulla on hyvä olo. Järjettömästi energiaa, joskaan sitä oikein koskaan ole uupunutkaan. Paino ei heilu oikein mihkään. Senttejä vähän lähtenyt. Olen irrottautunut jatkuvasta puntarilla ravaamisesta ja sen sijaan iloitsen siitä että energiataso on hyvä ja kaikki vaatteet mahtuu päälle. Mieliteot makeaa kohtaan ovat vähentyneet. En saavuttanut tätä tilaa vielä kun popsin kokonaisen banaanin tai kaksi päivässä. Mä saan tästä henkistä rauhaa. Ei mulla ole koskaan ollut karkkia tai herkkuja kaapeissa mutta halusinkin saavuttaa tilan jossa mulla ei ole oloja "Oispa jotain hyvää".
Mä tuun tekemään harkittuja hairahduksia. Tietysti. Se on minun asiani. Tämä ei ole periaate-kysymys. Välillä on ihan välttämätöntä ottaa pikaisesti sokeria jos verensokeri laskee liian alas.

En esiinny asiantuntijana. Puhunkin omasta suhteestani makeaan. Kirjoja olen paljon lukenut aiheesta. Se pino on noin puolet pituudestani. Kirjoja makeanhimosta, addiktioista, sokerista, syömishäiriöistä, ihmismielestä, ahmimisesta, anoreksiasta, suolistosta, ruokavalioista, ravinteista... Olen saanut kyllä mittakaavaa.

Tein hiton hyvää MatchaGyver- paleo jätskiä. Siinä on runsaasti munia ja paljon rasvaa muttei hiilareita. Se on hyvää ja pieni määrä riittää takaamaan energisen aamun.

Sitä kannattaa tehdä sellasia valintoja joista tulee itselle mielenrauhaa ja mitkä helpottavat elämää. Ne valinnat on kaikilla erilaisia ja mulle tää on hyvä.