sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Sielun tyhjyys sairastuttaa


"Perusterveydenhuollon asiakkaista monilla on vaivoja, joille ei löydy lääketieteellistä selitystä, eikä diagnoosia, mikä johtuu siitä, että terveyshuolien syy ei läheskään aina ole lääketieteellinen. Lääketieteeseen nojaavaa hoitokeinoakin on silloin hankala löytää. On arvioitu, että noin kolmannes perusterveydenhuollon käynneistä ei johda diagnoosiin. Lääketieteellisesti selittämättömistä vaivoista kärsii vähintään joka viidennes, eräiden arvioiden mukaan jopa noin puolet perusterveydenhuollosta apua hakevista."
(Inhimillisyyden vallankumous, iloa ja toivoa terveydenhoitoon, 2018)

Kaupassa hihnalla menee edelläni energiajuomia ja kilon pussi karkkia. Taakseni nostetaan puhisten mäyräkoira kaljaa ja kärsitään kroonisesta yskästä. Viina auttaa jaksamaan työpäivän, saa unohtamaan kaikki tunteet ja elämän ja kolotukset ja käsittelemättömät asiat.
Takanani tuleva ei ole saanut diagnoosia lääkäriltä. Se, että on alkoholisti, ei käy diagnoosiksi ja toisekseen lääkäri ei ole kysynyt paljonko hän juo.
 Edellä menevä ei ole saanut diagnoosia. Hänellä on rasvamaksa, mutta se ei näy labroissa ja jatkuva väsymys johtuu hihnalla olevista tuotteista.

Jäätelöbaarissa istuvalla vegaanitytöllä ei ole diagnoosia. Hän on väsynyt ja nykyään huimaa, mutta hemoglobiini ja ferritiini ovat vielä viitteissä.

Myyjä hymyilee ja kotiin päästyään itkee. Hän on huolestunut kasaantuvista oireistaan. Hänelle on annettu tehtäväksi enemmän kuin hän jaksaa kantaa, muttei kiltteyttään saa suutaan auki. Hän käy paljon lääkärissä mutta vikaa ei löydy ja oireet lisääntyvät.  Hän on ilman diagnoosia.

Taksikuski mahtuu vielä jotenkin ajamaan autoa. Hänen pitäisi mennä "johonkin helvetin testeihin". Vasta sitten hän saa jonkin helvetin diagnoosin.

Huonovointisuus näkyy ja kuuluu kaikkialla. Oman terveyskeskuksen parkkipaikka on nykyään aina täynnä. Lääkäriaikaa on vaikea saada ja laboratorioon on useamman viikon jono.
Olemme niin kaukana luonnosta että hirvittää. Sielunhoitoon tarvitsemamme metsä ja luonto mitataan euroissa. Sairaalat voivat olla keskellä betoniviidakkoa ja lähin oma päivystykseni muistuttaa ilmapiiriltään ruumishuonetta.

Tässä maailman hetkessä on paljon tyhjyyttä, surullisuutta, kiirettä, suorittamista ja ennen kaikkea odotuksia jostain suuresta onnesta joka meille lankeaa työnteolla ja puurtamisella.
Elämä täytyy täyttää kaikella jottei se vaikuttaisi tyhjältä tai tylsältä. Että kukin voi ilolla osoittaa olevansa ahkera ja aktiivinen ja osallistuva. Aikaansaava.
Pitää voida sanoa että "Sielläkin minä olin vitunmoisessa flunssassa saatana!"  #sankari #arjensankari

Välinpitämättömyyttä itseä kohtaan ja silmien ummistamista omille rajoille.
Jos minä en tee, niin joku muu tulee tilalleni. Siispä minä teen kunnes tähän kaadun.

Ihminen voi maksaa 50e hierojalle tunnista, mutta hänellä ei ole aikaa kahdesti viikossa käyttää oman kehon huoltoon puolta tuntia. Tai sitten "ei vain tule tehdyksi". 

Ihmiset tarvitsisivat itsensä kuuntelua ja kohtaamista. Ymmärrystä pysähtyä ja palata siihen, mikä oikeasti on tärkeää.
Meillä on velvollisuus huolehtia itse itsestämme. Olen kirjoittanut aikaisemmin paljon siitä, ettei omaa terveyttä saa ulkoistaa.Täytyy nöyrästi suhtautua siihen, että joskus on pysähdyttävä ja mietittävä miten minä jaksan. Vaikkei se sopisikaan luotuun aikatauluun ja tilanteeseen.

Ihmisen täytyy työskennellä sen eteen ettei saa diagnoosia.
Tarvitsemme joskus apua. Uskoa siihen että voimme itse auttaa itseämme. Kuulluksi tulemisen senhetkisessä elämäntilanteessa. Myötätuntoinen kohtaaminen voi olla tärkeässä asemassa.

Työ ja ammatti ovat helposti osa meitä itseämme. Voimme määritellä itsemme ja muut niiden kautta. Ne ikäänkuin kertovat menestyksestämme ja arvostamme.
Se tekee minut surulliseksi.
Voimme olla niin paljon enemmän kuin pelkkä työmme.
Tämä työllä ja ahkeruudella mittaaminen tekee todella sairaita ihmisiä.

Buddha sanoi; "The trouble is, you think you have time" 

Ei pidä käyttää aikaa johonkin onnen puitteiden luomiseen. Sitä ei ahneuksissaan ole ehkä koskaan perillä. Sitä on lääkärillä ilman diagnoosia. Lääkäri ei osaa mitata sielun tyhjyyttä.