Miten paljon ihmiset käyttävätkään rahaa ja aikaa kestävän ja näyttävän ulkokuoren luomiseen. Osoittaakseen että menee lujaa ja menestyy, sillä sitähän kaikki haluaa. Etenemistä uralla, oman talon ja uuden auton. Mukana tulevat "pakko painaa pitkää päivää" ja kiire. Itse luotu pakko. Kun ottaa ison velan, niin tekee itselleen töissä käymisestä pakon. Seuraavaksi voi huomaamattaan luoda viikonlopputöistä pakon ja vielä kymmenentuntisista päivistäkin pakon.
Ulkokuorta esitellään hästägeillä ja kuvilla. Onnistumisen kuvaaminen on ehkä suurempi ilo kuin itse onnistumisen tunne. Varsinkin jos tunne ei ole aito. On vain ulkokuoreen tehty uusi, kestävä rakenne. Sisällä on joskus ihan tyhjää. Eletäänkö onnistumisen hetkeä lähinnä kuvan kautta.
Tehdään jotain mitä kaikkien kuuluu haluta tehdä. Ostetaan mitä nyt kuluttajien kuuluu haluta.
Onnellisuus ei tulekaan sisältä, vaan ulkoa. Jotta onnellisuus pysyy, sitä pitää ylläpitää ostamalla aina jotakin mikä tuo hetkeksi huumaa. Vähän uudempi malli jostain sillä vanhasta on ilo jo haihtunut. Miten pitkäksi aikaa tavarat tuovat iloa? Tuovatko ne onnea? Jos ostaa koko ajan jotakin, niin ei tarvitse pysähtyä miettimään mitä elämässä haluaa. Ei tarvitse pysähtyä miettimään että sisällä on ihan tyhjää.
Miten ihmiset kaipaavat nykyään niin paljon viihdettä. Onko onnellisuus sisältäpäin haihtunut? Eikö oma häärääminen tuota iloa. Etsitään jotain extremeä, suuria suorituksia ja kaikkea muuta paitsi harmaata arkea joka on nykyään jonkin sortin vihollinen?! Etsitään harrastusta joka näkyy myös muille.
Kun katsoo television tarjontaa, on vaihtoehdoissa aina yhä kummallisempia realitysarjoja. Mitä tapahtuu kun ei enää riitä se, että häistä ja hautajaisistakin tehdään viihdettä? Siirrytäänkö takaisin gladiaattori-taisteluihin, sillä kaikki on jo nähty ja tarvitaan lisää viihdettä.
Vaadimme jatkuvaa viihdykettä ja viihdytystä. Emme pelkkiä elokuvia, vaan elokuvia, erikoistehosteita, virtuaalilaseja ja jotain tajunnan räjäyttävää. Pelkkä elokuva ei vaan riitä. Vähintään täytyy olla itsensä kokoinen popcornilaatikko ja karkkisäkki.
Minusta on ihanaa ajatella että miljonäärillä ja mummolla pienessä punaisessa mökissä metsän keskellä saattaa molemmilla olla ihan kaikkea. Saattaa myös olla että mummolla on paljon enemmän. Häneltä voi puuttua vain se mehu, joka oli lähikaupasta nyt loppu eikä hän halunnut ottaa muuta mehua tilalle. Kellosta saattaa puuttua patteri. Miljonääriltä saattaa puuttua tällaisia pieniä asioita, kuten aika ja ystävä. Lisäksi vituttaa se, kun uusi auto ei startannut aamulla ja päivän aikataulu meni sitä myöden ihan uusiksi.
Raha ja ahneus ovat aina yhteydessä siihen, onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täysi.
